6. Verbien taivutus ja ser/estar

Tämä on espanjan opiskelun keskeisin ja työläin aihepiiri: jokainen verbi saa oman päätteensä persoonan mukaan, ja koska pääte jo kertoo kuka tekee, pronomini (yo, tú, él...) jätetään puheessa ja kirjoituksessa usein kokonaan pois. Tämä luku käsittelee säännöllisten verbien preesens- taivutuksen sekä espanjan kaksi eri "olla"-verbiä, ser ja estar.

Kolme verbityyppiä: -ar, -er, -ir

Espanjan verbit jaetaan perusmuotonsa (infinitiivin) päätteen mukaan kolmeen ryhmään, ja jokaisella ryhmällä on oma taivutuskaavansa preesensissä. Suurin osa espanjan verbeistä on -ar-verbejä.

Hablar (puhua) — malli -ar-verbeille

Persoona Taivutus Suomeksi
yo hablo (minä) puhun
tú hablas (sinä) puhut
él / ella / usted habla hän puhuu / Te puhutte (kohtelias)
nosotros / nosotras hablamos me puhumme
vosotros / vosotras habláis te puhutte (Espanja, tuttavallinen)
ellos / ellas / ustedes hablan he puhuvat / Te puhutte (monikko)

Comer (syödä) — malli -er-verbeille

Persoona Taivutus Suomeksi
yo como syön
tú comes syöt
él / ella / usted come hän syö / Te syötte (kohtelias)
nosotros / nosotras comemos syömme
vosotros / vosotras coméis syötte (Espanja, tuttavallinen)
ellos / ellas / ustedes comen he syövät / Te syötte (monikko)

Vivir (asua/elää) — malli -ir-verbeille

Persoona Taivutus Suomeksi
yo vivo asun
tú vives asut
él / ella / usted vive hän asuu / Te asutte (kohtelias)
nosotros / nosotras vivimos asumme
vosotros / vosotras vivís asutte (Espanja, tuttavallinen)
ellos / ellas / ustedes viven he asuvat / Te asutte (monikko)

Huomaa kaava: -ar-verbien päätteet ovat -o, -as, -a, -amos, -áis, -an; -er-verbien -o, -es, -e, -emos, -éis, -en; -ir-verbit eroavat -er- verbeistä vain monikon 1. ja 2. persoonassa (-imos, -ís vastaan -emos, -éis). Kun tämän kaavan osaa, osaa taivuttaa satoja säännöllisiä verbejä suoraan.

Pronomini jää usein pois

Koska verbin pääte kertoo jo persoonan yksiselitteisesti, pronominia ei tarvita selkeyden vuoksi — sitä käytetään lähinnä painotukseen tai kontrastiin:

Hablo español.        (Puhun espanjaa. — pronomini "yo" jätetty pois)
Yo hablo español, pero él habla inglés.
(Minä puhun espanjaa, mutta hän puhuu englantia. — pronominit mukana
kontrastin vuoksi)

Tú vs. usted vaikuttaa taivutukseen

Luvussa 3 mainittu tuttavallisuuden ja kohteliaisuuden ero ei ole pelkkä pronominivalinta: usted ja ustedes taipuvat kuin kolmas persoona (hän/he), eivät kuin "sinä":

¿Hablas español?         (Puhutko espanjaa? — tuttavallinen, tú)
¿Habla usted español?    (Puhutteko espanjaa? — kohtelias, usted)

Ser vs. estar: kaksi eri "olla"-verbiä

Suomen yhtä "olla"-verbiä vastaa espanjassa kaksi eri verbiä, joiden valinta riippuu siitä onko kyse pysyvästä ominaisuudesta (ser) vai tilapäisestä tilasta tai sijainnista (estar). Tämä on yksi espanjan opiskelun tunnetuimmista kompastuskivistä, koska suomessa vastaavaa eroa ei ole.

Ser ja estar taivutettuna

Persoona ser estar
yo soy estoy
tú eres estás
él / ella / usted es está
nosotros / nosotras somos estamos
vosotros / vosotras sois estáis
ellos / ellas / ustedes son están

Molemmat ovat epäsäännöllisiä verbejä — niiden taivutus ei noudata edellä esiteltyä -ar-kaavaa, joten ne on opeteltava erikseen ulkoa. Tämä kannattaa tehdä huolella, koska molempia tarvitaan jatkuvasti.

Milloin ser

Ser kuvaa sitä, mitä joku/jokin on — ominaisuus, joka ei muutu tilanteesta toiseen:

Soy finlandés.          (Olen suomalainen. — kansallisuus)
Soy médico.              (Olen lääkäri. — ammatti)
Ella es alta.            (Hän on pitkä. — fyysinen ominaisuus)
El hielo es frío.        (Jää on kylmää. — pysyvä luonteenpiirre)
Son las tres.            (Kello on kolme. — kellonaika)
La fiesta es en mi casa. (Juhlat ovat minun kotonani. — tapahtuman
                          sijainti, ei fyysisen esineen sijainti)

Milloin estar

Estar kuvaa sitä, miten joku/jokin voi juuri nyt — sijainti, tila tai tunne, joka voi muuttua:

Estoy en casa.           (Olen kotona. — sijainti)
Estoy cansado.           (Olen väsynyt. — tilapäinen olotila)
El café está caliente.   (Kahvi on kuumaa. — tilapäinen ominaisuus)
Estamos felices.         (Olemme onnellisia. — tunnetila)

Huomaa, että esineen tai paikan sijainti käyttää aina estaria, vaikka sijainti olisikin pysyvä — sijaintia kohdellaan aina "tilana", ei ominaisuutena: "La biblioteca está en el centro" (Kirjasto on keskustassa), vaikka kirjaston sijainti ei muutu päivittäin.

Sama adjektiivi, eri merkitys

Muutama adjektiivi muuttaa merkitystään sen mukaan käytetäänkö ser- vai estar-verbiä — näihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota:

Adjektiivi ser + adjektiivi estar + adjektiivi
aburrido tylsä (ominaisuus) pitkästynyt (tila)
listo fiksu (ominaisuus) valmis (tila)
rico rikas (ominaisuus) herkullinen (tila, ruoasta)
malo huono, paha (ominaisuus) sairas (tila)
Este libro es aburrido.   (Tämä kirja on tylsä.)
Estoy aburrido.           (Olen pitkästynyt.)

Ella es lista.            (Hän on fiksu.)
Ella está lista.          (Hän on valmis.)

Muistisääntö

Jos vastaus muuttuu helposti seuraavana päivänä tai seuraavassa tilanteessa (sijainti, tunne, vointi, kesken oleva tekeminen), käytä estar. Jos vastaus pysyy samana riippumatta hetkestä (kansallisuus, ammatti pysyvänä identiteettinä, luonteenpiirre, ulkonäön perusluonne, kellonaika, materiaali), käytä ser. Muutamat poikkeukset (kuten siviilisääty, joka käyttää estaria: "Estoy casado" — olen naimisissa, ja kuolema: "Está muerto" — hän on kuollut) on syytä oppia ulkoa erikseen, koska ne eivät noudata pääsääntöä.