8. Verbit: nykyhetki ja tulevaisuus
Telugun verbit taipuvat samalla periaatteella kuin luvussa 4 opittu ఉండు/uṇḍu: yksi ja sama 8-paikkainen persoona/luku/suku-taivutuskaava (1. yksikkö, 2. yksikkö epämuodollinen, 3. yksikkö maskuliini, 3. yksikkö muu, 1. monikko, 2. monikko/kohtelias, 3. monikko inhimillinen, 3. monikko eloton) toistuu jokaisessa aikamuodossa — vain aikamuotoa merkitsevä pääte vaihtuu, persoonapäätteet pysyvät samoina. Luvuista 8–10 käytetään läpikotaisin samaa esimerkkiverbiä తిను/tinu, "syödä".
Ei-mennyt aikamuoto: -tā--pääte
Telugussa tavanomainen nykyhetki ("syön joka päivä") ja tulevaisuus ("tulen syömään huomenna") ovat sama kielioppimuoto — kielioppi ei erota niitä toisistaan, vaan asiayhteys (ajanilmaus kuten "joka päivä" tai "huomenna") kertoo, kumpi tarkoitetaan. Tämän "ei-menneen" ajan merkki on -tā-, joka liittyy verbin vartaloon.
తిను/tinu:n vartalo on tin-, mutta liitettäessä -tā--pääte n sulautuu seuraavaan t:hen niin, että kirjoitusasu ja ääntämys ovat tiṇṭ- (anusvara ం + ట — sama ilmiö, joka luvussa 4 nähtiin sanassa ఆరోగ్యంగా/ārōgyaṅgā: anusvara ääntyy ja translitteroidaan aina seuraavan konsonantin mukaisena nenä-äänteenä). Tätä sulautumista ei tarvitse osata selittää yksityiskohtaisesti — riittää opetella taivutettu muoto sellaisenaan:
| Suomeksi | Telugu | ISO 15919 |
|---|---|---|
| (nēnu) minä syön / tulen syömään | తింటాను | tiṇṭānu |
| (nuvvu) sinä syöt / tulet syömään (epämuodollinen) | తింటావు | tiṇṭāvu |
| (atanu) hän syö / tulee syömään (mies) | తింటాడు | tiṇṭāḍu |
| (āme) hän syö / tulee syömään (nainen) / (adi) se syö / tulee syömään (eloton) | తింటుంది | tiṇṭundi |
| (mēmu/manaṁ) me syömme / tulemme syömään | తింటాము | tiṇṭāmu |
| (mīru) te/Te syötte / tulette syömään | తింటారు | tiṇṭāru |
| (vāḷḷu/vāru) he syövät / tulevat syömään | తింటారు | tiṇṭāru |
| (avi) ne syövät / tulevat syömään (elottomat) | తింటాయి | tiṇṭāyi |
Taulukosta näkyvät samat kaksi jakoa kuin luvun 4 uṇḍu-taivutuksessa:
- Yksikön 3. persoona jakautuu suvun mukaan: maskuliini (atanu → tiṇṭāḍu) vs. ei-maskuliini eli feminiini ja neutri yhdessä (āme/adi → tiṇṭundi).
- Monikko jakautuu ihmisyyden mukaan: inhimilliset monikot (vāḷḷu, vāru, mīru) käyttävät kaikki samaa tiṇṭāru-muotoa, kun taas elottomien monikko (avi) käyttää omaa tiṇṭāyi-muotoaan.
Kohteliaisuussääntö pätee edelleen: kun puhuteltavaa kohdellaan kohteliaasti sanalla మీరు/mīru, verbi on aina monikkomuodossa tiṇṭāru — vaikka puhutellaan vain yhtä henkilöä.
Koska sama muoto kattaa sekä toistuvan nykyhetken että tulevaisuuden, asiayhteys — usein ajanilmaus — ratkaisee tulkinnan:
| Suomeksi | Telugu | ISO 15919 |
|---|---|---|
| joka päivä | ప్రతి రోజు | prati rōju |
| huomenna | రేపు | rēpu |
(రేపు/rēpu "huomenna" tunnetaan jo luvusta 6.) Esimerkiksi నేను ప్రతి రోజు తింటాను (nēnu prati rōju tiṇṭānu) tulkitaan tavanomaiseksi nykyhetkeksi ("syön joka päivä"), kun taas నేను రేపు తింటాను (nēnu rēpu tiṇṭānu) tulkitaan tulevaisuudeksi ("syön huomenna") — verbimuoto on molemmissa täsmälleen sama.
Sanasto: yleisiä verbejä
Seuraavat verbit ovat tarpeellisia arkikeskustelussa. Taulukossa on perusmuoto (sanakirjamuoto) ja esimerkkinä 1. persoonan ei-mennyt-aikamuoto samalla -tā--periaatteella (huomaa, että päätteen liittyminen ei aina näy yhtä suoraviivaisesti kuin tinu:ssa — esim. చేయు/cēyu:ssa y muuttuu s:ksi ennen päätettä, వెళ్ళు/veḷḷu:ssa kaksoiskonsonantti yksinkertaistuu, ja వచ్చు/vaccu "tulla" on täysin poikkeuksellinen: sen imperatiivi on రా/rā, ja ei-mennyt-aikamuoto rakentuu eri vartalosta vas-):
| Suomeksi | Telugu (perusmuoto) | ISO 15919 | 1. persoona (nēnu ___) |
|---|---|---|---|
| syödä | తిను | tinu | తింటాను / tiṇṭānu |
| mennä | వెళ్ళు | veḷḷu | వెళ్తాను / veḷtānu |
| tulla | వచ్చు | vaccu | వస్తాను / vastānu |
| tehdä | చేయు | cēyu | చేస్తాను / cēstānu |
| puhua | మాట్లాడు | māṭlāḍu | మాట్లాడతాను / māṭlāḍatānu |
| ostaa | కొను | konu | కొంటాను / koṇṭānu |
వస్తాను/vastānu ("tulen") on jo tuttu luvusta 6 muodossa vastāru ("mīru ekkaḍa nuṇḍi vaccāru?" -dialogissa esiintyi myös menneen ajan vaccāru, "tulitte" — tästä lisää luvussa 10).
Lukukappale: Arkipäivä ja tulevat suunnitelmat
Ramu ja Sita puhuvat tavallisesta arkipäivästään ja Sitan huomispäivän suunnitelmasta.
| Telugu | ISO 15919 | Suomeksi |
|---|---|---|
| రాము: నువ్వు ప్రతి రోజు ఏమి తింటావు? | Rāmu: Nuvvu prati rōju ēmi tiṇṭāvu? | Ramu: Mitä sinä syöt joka päivä? |
| సీత: నేను ప్రతి రోజు అన్నం తింటాను. నువ్వో? | Sīta: Nēnu prati rōju annaṁ tiṇṭānu. Nuvvō? | Sita: Minä syön joka päivä riisiä. Entä sinä? |
| రాము: నేనూ అన్నం తింటాను. రేపు నువ్వు ఏమి చేస్తావు? | Rāmu: Nēnū annaṁ tiṇṭānu. Rēpu nuvvu ēmi cēstāvu? | Ramu: Minäkin syön riisiä. Mitä sinä teet huomenna? |
| సీత: రేపు నేను బజారుకు వెళ్తాను. అక్కడ పుస్తకాలు కొంటాను. | Sīta: Rēpu nēnu bajāruku veḷtānu. Akkaḍa pustakālu koṇṭānu. | Sita: Huomenna menen torille. Ostan siellä kirjoja. |
| రాము: మంచిది! నేను కూడా వస్తాను. | Rāmu: Man̄cidi! Nēnu kūḍā vastānu. | Ramu: Hyvä! Minäkin tulen. |
| సీత: సరే, రేపు కలుద్దాం! | Sīta: Sarē, rēpu kaluddām! | Sita: Selvä, nähdään huomenna! |
Huomaa dialogissa, miten sama -tā--muoto kantaa koko keskustelun: "tiṇṭānu" ensimmäisessä repliikissä tarkoittaa toistuvaa tapaa (joka päivä), mutta "veḷtānu", "koṇṭānu" ja "vastānu" myöhemmin tarkoittavat kaikki huomispäivän suunnitelmaa — sama kielioppimuoto, eri ajallinen tulkinta asiayhteyden perusteella.
Harjoituksia
Harjoitus 1: Täydennä oikea తిను-muoto (-tā-)
- (nēnu) _____ — "minä syön / tulen syömään"
- (nuvvu) _____ — "sinä syöt / tulet syömään" (epämuodollinen)
- (mīru) _____ — "te/Te syötte / tulette syömään" (muista: aina monikko!)
- (avi) _____ — "ne syövät / tulevat syömään" (elottomat)
- (āme) _____ — "hän syö / tulee syömään" (nainen)
Harjoitus 2: Nykyhetki vai tulevaisuus?
Kummassa merkityksessä seuraavat lauseet tulkitaan asiayhteyden perusteella — tavanomaisena nykyhetkenä vai tulevaisuutena?
- నేను ప్రతి రోజు అన్నం తింటాను. (Nēnu prati rōju annaṁ tiṇṭānu.)
- రేపు నేను బజారుకు వెళ్తాను. (Rēpu nēnu bajāruku veḷtānu.)
- మీరు ఎప్పుడు వస్తారు? — "milloin" viittaa yksittäiseen tulevaan kertaan.
Harjoitus 3: Käännä suomesta teluguksi
- "Minä tulen huomenna."
- "Mitä sinä (epämuodollisesti) teet joka päivä?"
- "He ostavat kirjoja."